Tero Karjalainen kertoo 1.9.2013 Sunnuntaisuomalaisessa julkaistussa artikkelissaan "Onnen kaukoranta" ulkomailla keikkailevien artistien kyntävän kiertueillaan tappiota tulevien tuottojen toivossa. Lähdemateriaalina Karjalainen on käyttänyt Music Finlandin vuonna 2012 jakaman julkaisukiertuetuen raportteja.

Julkaisukiertuetuki on opetus- ja kulttuuriministeriön Music Finlandin koordinoitavaksi myöntämä avustus, joka on investointi artistin sekä artistia edustavien suomalaisyritysten kansainvälistymiseen. Julkaisukiertuetuki kohdistetaan erityisesti markkinoillemenovaiheeseen ja yleisöpohjan kasvattamiseen. Tuen tarkoitus on madaltaa suomalaisten musiikinviejien kynnystä tehdä avauksia uusilla markkinoilla ja kasvattaa toiminta tasolle, jolla kiertuetoiminta on omavaraista ja voitollista.

Karjalainen kirjoittaa julkaisukiertutuen olevan opetus- ja kulttuuriministeriön verovaroista tilittämä avustus. Julkaisukiertuetukea ei kuitenkaan koskaan ole myönnetty budjetti- eli verovaroista, vaan tuki on myönnetty osana kulttuuriviennin kärkihanketukea, joka rahoitetaan veikkausvoittovaroilla.

Karjalainen kertoo artikkelissaan, että kaikkiaan 28 Music Finlandin kiertuetukea saanutta artistia teki ulkomaankiertueillaan tappiota. Se on totta. Kansainvälistyminen ei koskaan tapahdu itsestään tai ilman investointeja, eikä se ole riskitöntä. Julkaisukiertuetuki on yksi keino kompensoida artistien ja heidän edustajiensa ottamaa riskiä uusilla markkinoilla. Erinomaisen sisällön tai tuotteen lisäksi onnistumiseen tarvitaan valtava määrä jalkatyötä, osaamista, verkostoja sekä aina jonkin verran onnea. Sama logiikka pätee mihin tahansa alaan taiteesta teknologiaan. Ei ole yllättävää tai erikoista, että käteen ei alkuvaiheessa jää yhtään mitään. Sitkeimmät ja taidokkaimmat kuitenkin menestyvät ja onnistuvat rakentamaan tuotteensa ympärille kannattavan bisneksen.

Jos jonkin asian Karjalaisen artikkelissa pitäisi yllättää, se olisi ulkomaille vakavissaan pyrkivien suomalaisartistien ja -yritysten määrä. Lähes 30 uutta kiertueavausta kansainvälisillä markkinoilla yhden vuoden aikana kertoo musiikkialan kasvavasta kyvystä lähteä maailmalle. Enemmänkin lähtijöitä olisi ollut, sillä hakijoita julkaisukiertuetuelle oli tänä vuonna ennätysmäärä. Kun tukea ensimmäisen kerran jaettiin vuonna 2007, sitä myönnettiin kahdeksalle kiertueelle. Toki avustussummakin oli tuolloin alle puolet nykyisestä.

Lienee sanomattakin selvää, ettei kiertuetukea saaneiden artistien listaa voi pitää kattavana otoksena maailmalla kiertävistä suomalaisartisteista, koska tuki on tarkoitettu nimenomaisesti uusiin avauksiin tähtääville artisteille. Kansainvälisesti aktiivisten suomalaistoimijoiden määrä ja heidän edustamansa musiikillinen monipuolisuus eivät ole koskaan olleet näin korkealla tasolla. Eikä esimerkiksi kansainvälistä musiikkimediaa seuratessaan voi välttyä törmäämästä kotimaiseen osaamiseen, oli kyse sitten klassisesta musiikista, indiestä, kansanmusiikista tai metallista. Myös numeroiden valossa alan voidaan sanoa kasvattaneen sekä investointejaan että liiketoimintaansa toimialan murroksesta ja epävakaasta kansainvälisestä taloustilanteesta huolimatta. Musiikkiviennin arvo on kymmenkertaistunut alle kymmenessä vuodessa ja yritysten Music Finlandin hankkeiden kautta tekemät investoinnit ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Musiikin käyttö tuskin tulee vähentymään tulevaisuudessa ja meidän tavoitteemme on, että yhä useampi suomalaistoimija pystyy rakentamaan musiikin ympärille menestyksekkään uran. Siihen investoiminen kannattaa. Lisäksi on syytä muistaa, että taloudellinen arvottaminen ei ole ainoa tapa mitata musiikin vaikuttavuutta ja merkitystä yhteiskunnassamme. Musiikki parantaa elämänlaatua ja on merkittävä osa kulttuuri-identiteettiämme, myös kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

Katso myös:
Lyhennelmä Tero Karjalaisen artikkelista