Perjantaina 11.8. Flow Festivalin yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus Flow Talks Music, jossa musiikkialan vaikuttajat ja poliittiset päättäjät puhuivat musiikin viennistä ja kansainvälistymisestä. Keskustelussa nostettiin esille esimerkiksi musiikkialan nopeasti muuttuva toimintaympäristö, kasvupotentiaali sekä musiikkikoulutuksen ja yhteistyön merkitys alan kasvussa.

Flow Talks Musicin panelisteina olivat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, kansanedustaja ja Musiikin edistämissäätiön puheenjohtaja Nasima Razmyar, Music Finlandin toiminnanjohtaja Mikko Manninen, musiikintekijä Teemu Brunila sekä Elina Aspelin Splay Onesta ja Heidi Jern YouTubelta. Keskustelun moderoi Antti Isokangas.

Paneelikeskustelussa musiikkivientiä lähestyttiin kolmen teeman kautta, joita olivat menestymisen mahdollistava asenne, musiikkiviennin arvo sekä kasvuun tarvittavat askeleet. Suomalaisen musiikkiviennin nykytilannetta peilattiin toisaalta sen aiempaan tilanteeseen, toisaalta muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin tilanteeseen.

Keskustelijat näkivät suomalaisessa musiikkiviennissä kasvupotentiaalia. Vaikka alan toimintaympäristö on muuttunut jopa hyperkilpailulliseksi, julkaisualustat ja sosiaalinen media mahdollistavat myös globaalien yleisöjen tavoittamisen ja uuden arvon luomisen. Laajemminkin luovan talouden merkitys globaalisti kasvaa, ja musiikilla on enenevästi merkitystä myös sijoituskohteena. Kasvu vaatii kuitenkin pitkäjänteistä panostamista, sillä tulokset eivät välttämättä näy taloudellisesti heti.

Erityisesti keskustelussa painotettiin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien, musiikin opetuksen ja koulutuspolun merkitystä.

"Tämä on iso ja pitkän tähtäimen asia. Lapsille ja nuorille tarvitaan ja mahdollisuuksia harrastaa ja tehdä musiikkia, jotta heistä jalostuu koulutuksen kautta ammattilaisia", kertoi Music Finlandin Mikko Manninen.

"Toivottavasti kymmenen vuoden päästä ei mietittäisi sellaisia asioita kuin vienti tai vientimusiikki, eikä kukaan Suomessa kysyisi, miksi teet musiikkia englanniksi", Manninen jatkoi nyt kasvavan musiikintekijäpolven asennemuutoksesta.

Juniorityö tuotiin esille paitsi keinona kehittää lahjakkuuksia myös mahdollisuutena rohkaista suomalaisia aiempaa osallistavampaan musiikkikulttuuriin.

"Pari vuosikymmentä sitten meillä ei ollut kansainvälisesti operoivia tekijöitä. Itse pääsin aikoinaan mukaan siihen kärryyn, kun Music Finland raahasi minut puolipakolla ensimmäiselle biisileirilleni, mikä muutti koko elämäni. Kun ohjataan lahjakkuuksia oikeaan suuntaan ja saadaan oikeanlaisia mahdollisuuksia, voi syntyä vaikka mitä", Brunila avasi paneelissa omaa kansainvälistymisen historiaansa ja näkemyksiään.

Kansainvälistymisen halun, osaamisen ja kiinnostavan sisällön lisäksi viennin kehittäminen vaatii panelistien mukaan esimerkiksi toimivia rakenteita, rohkeutta ja valintojen tekemistä – sekä myös rahaa. Paneelin poliitikot nostivat esiin tiiviin yhteistyön valtiovallan ja alan toimijoiden välillä, jotta alaa pystytään muuttuvassakin toimintaympäristössä tukemaan tehokkaasti. Ministeri Sari Multala mainitsi konkreettisina askelina kulttuuripoliittisen selonteon sekä kulttuurin kasvustrategian, ja kansanedustaja Nasima Razmyar puhui sektorien välisen yhteistyön puolesta.

Paneelikeskustelun järjestivät Flow Festival ja YouTube yhteistyössä Musiikkiala.fi -verkoston kanssa.