Elävä musiikki ja ääniteala toivat nostetta vuoden 2019 musiikkivientiin

Vuonna 2019 Suomen musiikkialan kokonaisarvo ja musiikkivienti jatkoivat kasvuaan edellisvuosista, osoittaa Music Finlandin tuore selvitys.  Koronapandemian myötä arvon arvioidaan kuitenkin laskevan dramaattisesti vuonna 2020.

Musiikkialan talous ja vienti kasvoivat vuonna 2019 selvästi suhteessa edellisvuoteen, kertoo Music Finlandin tutkimus Suomen musiikkialan talous ja vienti 2019. Kasvujohteisen äänitemyynnin lisäksi suomalaisen musiikkialan vahvana alueena oli elävä musiikki, joka muodosti musiikkialamme arvosta noin puolet ja oli myös musiikkiviennin ydinalueista selkeästi suurin.
 
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2019 oli 988 miljoonaa euroa. Kasvua suhteessa edellisen vuoden arvoon tuli noin viisi prosenttia. Suurin sektori, elävä musiikki, kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia ja oli nyt arvoltaan 512 miljoonaa euroa. Äänitteiden vähittäismyynti Suomessa kasvoi noin yhdeksän prosenttia vuoden 2019 aikana, ja voidaan nyt arvioida 89 miljoonaan euroon.

Elävä musiikki viennin veturina

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2019 yhteensä 81,7 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta neljällä prosentilla. Musiikkialan ydinalueista edelleen suurin oli elävä musiikki (14,5 miljoonaa euroa) ja asemiaan vahvisti myös äänitevienti (7,1 miljoonaa euroa). Tekijänoikeudet ja musiikkialan muut vientitulot (kuten sävellys- ja tuotantopalkkiot, nuottimyynti, mainossopimukset sekä oheistuotteiden myynti) laskivat puolestaan lähelle aiempaa tasoaan.

Jo useana vuonna musiikkiviennin kaikkein suurin menestys on tullut musiikkiin liittyvistä sovelluksista, palveluista ja teknologiasta, kuten äänentoistoon liittyvistä ammattilaislaitteista sekä digitaalisia palveluita tuottavien kasvuyritysten vientituloista. Vuonna 2019 näiden muut tavarat ja palvelut -kategoriaan laskettavien vientitulojen arvo oli 52,1 miljoonaa euroa.
  
”Musiikkivienti on kasvanut odotetusti ja erityisen ilahduttavaa on elävän musiikin nousujohteisuus. Start-up- ja teknologiayritysten tulosten tasaantuminen oli odotettavissa muutaman huikean kasvuvuoden jälkeen”, arvioi Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Korona vie vuonna 2020 arviolta kolmanneksen musiikkialan arvosta

Vuonna 2020 musiikkialan talouteen ja toimeentuloedellytyksiin tulee vaikuttamaan dramaattisesti koronavirustilanne, joka katkaisi jo maaliskuussa elävän musiikin tapahtumien järjestämisen ja joka on heikentänyt monin eri tavoin musiikkialan ja musiikin käyttäjien taloustilannetta. Monet musiikkialan toimijat ovat riippuvaisia osin tai kokonaan elävän musiikin taloudesta, joten vaikutukset leviävät laajalle. 

Music Finland loi jo keväällä 2020 päivittyvän tilannekuvan, joka kokoaa yhteen alan talousarvioita kullakin hetkellä. Elokuussa oli jo arvioitavissa, että koronavirusepidemia aiheuttaa musiikkialalle yli 220 miljoonan euron tulonmenetykset joista valtaosa syntyy elävän musiikin sektorilla. Kaiken kaikkiaan tulonmenetykset tarkoittavat Suomen musiikkialalle noin kolmanneksen arvonlaskua vuonna 2020.
 
”On selvää, että ensi vuonna vientiluvut tekevät syöksylaskun. Vienti vetää tietyillä sektoreilla nytkin, vaikka toki kilpailu on myös ennätyksellisen kovaa. Pyrimme analysoimaan sekä potentiaalisia kohdemarkkinoita että viennin sektoreita jo pitkälle pandemian jälkeiseen aikaan. Toimintamme lähtökohtana on se, että vienti ei pysähdy – tämän eteen tehdään töitä kotimaassa ja kansainvälisesti”, kertoo toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2019 -selvityksen tiedot keräsivät  Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä tutkija Tuomas Ilmavirta. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2019 -tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täältä.