Elävän musiikin klubeja on kohtaamassa joukkokato pois kaupunkien keskustoista. Muista maailman pääkaupungeista tuttu ilmiö on äkkiä rantautunut myös Helsinkiin, kirjoittaa LiveFin ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius puheenvuorotekstissään.

Helsingissä joukko elävän musiikin klubeja sulkee ovensa tänä syksynä. Ilmiö on ollut esillä suurkaupungeissa jo jonkin aikaa. Gentrifikaatio on ajanut luovan alan toimijoita syrjään kaupunkien sykkeestä jo muun muassa Lontoossa, Berliinissä ja naapurissamme Tukholmassa. Kallistuvat hinnat ja kaupalliset toimijat eivät tue elävän musiikin toimijoiden olemassaoloa ihmisten kulkuvirtojen läheisyydessä. 

Nyt kun Helsingin kartalta pyyhkiytyvät pois The Circus, Virgin Oil sekä Nosturi, jää jäljelle lähes kahdeksan miljoonan euron liikevaihtotyhjiö sekä huutava pula 600–3000 henkeä vetävistä keikkapaikoista. Tilanteesta kärsivät niin artistit, kulttuurialan työntekijät kuin musiikkialan yritykset. Kun yhtäkkiä pyyhkäistään pois merkittävä osa monipuolisesta ja rikkaasta keikkatarjonnasta ja sen mahdollisuuksista, on tilanne järkyttävä. On selvää, että uhkana on lipunhintojen nousu ja musiikin monipuolisuuden kuihtuminen, kun keikoille tarjolla olevia iltoja on vähemmän ja paikoille enemmän kysyntää. 

Klubien merkitystä merkittävinä paikallisina kulttuuritoimijoina ei edelleen tänä päivänäkään osata nostaa arvoon. 

Myydäkö talo täyteen “varmalla nakilla” vai ottaako riski kokeellisemmalla ohjelmasisällöllä? Uhkana on, että kiertävät kansainväliset artistit jättävät Suomen väliin sopivien konserttipaikkojen puuttuessa. Vaikka ilmiö saatetaan esiin Helsingin esimerkein, on kyseessä valtakunnallinen haaste. Klubien merkitystä merkittävinä paikallisina kulttuuritoimijoina ei edelleen tänä päivänäkään osata nostaa arvoon. 

Klubiverkosto kattaa koko Suomen Ahvenanmaalta Ivaloon. Elävän musiikin klubit tarjoavat ihmisille matalan kynnyksen kulttuuripalveluita, mutta siitä huolimatta poliittisessa päätöksenteossa kevyen musiikin konserttitoimintaa ei nähdä uskottavana toimialana, eikä sen olemassaoloa ja elinvoimaisuutta tueta juurikaan julkisin varoin. Kyseessä on kulttuurin muoto, mikä koskettaa lähes kaikkia Suomen kansalaisia ikäihmisistä nuoriin. Silti sen ansaintamalli on pakotettu riippuvaiseksi anniskelusta sekä lipunmyynnistä, joka hädin tuskin kattaa toiminnasta aiheutuvat kulut. 

Elävän musiikin klubikonserttitoiminta tavoitti vuonna 2018 lähes 3 miljoonaa konserttikävijää ja tuloutti artisteille lähes 20 miljoonaa euroa. Kyse on siis merkittävästä kulttuuritoiminnasta ja työllistävästä vaikutuksesta. Sen lisäksi musiikki muun kulttuurin ja taiteen ohessa lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. 

“Tuotamme aineetonta hyvää, jolla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ikään, asemaan tai mihinkään muuhun katsomatta. Tuomme ihmisiä myös yhteen ja luomme yhteisöllisyyttä”  (Klubitoimijan vastaus LiveFINin toimialabarometrissa vuodelta 2018) 

Tukholmassa on kipuiltu saman ilmiön kanssa, kun klubi toisensa perään on joutunut sulkemaan ovensa. Kuntatasolla on viimein herätty ja myönnetty, että ottaen huomioon kaupungin kasvu ja elinvoima, uupuu sieltä yli kymmenen elävän musiikin klubia.  

“On häpeällistä, että Tukholma, kaupunki, joka pelaa persoonallisuudellaan ja vetovoimallaan, ei mahdollista elävää musiikkia. Sen sijaan, että pohditaan kuinka vanhoja klubeja saadaan säästettyä, pitäisi ajattelu kääntää siihen, kuinka niitä mahdollistetaan lisää”, toteaa Svenska Live:n toiminnanjohtajan Joppe Pihlgren. 

Monimuotoisen elävän musiikin toiminta luo hyvinvointia, työpaikkoja, lisää kaupunkien ja maakuntien pito- ja vetovoimaa, edistää matkailua sekä tuo mukanaan persoonallisuutta. Päättäjien, kaupunkisuunnittelijoiden ja ihan jokaisen tulisi muistaa, että kulttuuri tarvitsee tilaa. Kun kaupunginosia suunnitellaan, ainoa kulttuurin muoto ei voi olla kahvila. Kulttuuri ja taide kukkii siellä, missä sille annetaan mahdollisuus. 

Kulttuuriteollisuus on toiseksi suurin työllistäjä heti metalliteollisuuden jälkeen, ja luovan alan kasvun kerrannaisvaikutukset talouteen ovat jopa kolminkertaiset. Eikö olisi siis vihdoinkin aika tunnustaa elävän populaarimusiikin arvo ja toimia sen mukaisesti? Antakaa tilaa ja mahdollistakaa. 

Musiikkitapahtumien ja elävän musiikin yhteisön puolesta, 

Salla Vallius
LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja

Puheenvuoro on julkaistu alun perin LiveFin ry:n sivuilla.