Suomen musiikkialan talouden kokonaisarvo koki 1,4 prosentin laskun vuonna 2014, selviää Music Finlandin tilaamasta Musiikkialan talous 2014 -raportista.

Musiikkialan talouden arvo vuonna 2014 oli 856,2 miljoonaa euroa. Edellisvuoden vertailuluku oli 868,7 miljoonaa euroa. Elävä musiikki ja äänitteiden vähittäismyynti olivat laskussa, nousua puolestaan tapahtui tekijänoikeuskorvauksissa ja apurahoissa.

Merkittävin muutos tapahtui äänitteiden vähittäismyynnissä. Sektorin arvo vuonna 2014 on 57,8 miljoonaa euroa. Äänitemyynti koki siis 14,1 prosentin pudotuksen edellisvuoden 67,3 miljoonaan verrattuna.

Huomionarvoista vuoden 2014 äänitemyynnissä on se, että digitaalinen myynti (29,5 milj. euroa) ohitti fyysisten äänitteiden (28,3 milj. euroa) myynnin. Digitaalisen myynnin kasvu jatkui huomattavana ja tasaisena vuoteen 2013 nähden (+22 %) fyysisten äänitteiden myynnin laskiessa 34,4 %.

Elävän musiikin arvo on nyt 431,9 miljoonaa euroa, 1,6% prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Elävä musiikki on kuitenkin edelleen suomalaisen musiikkialan rahallisesti suurin sektori – sen arvo on noin puolet musiikkialan koko arvosta. Elävän musiikin arvo on ollut herkkä vaihtelulle viime vuosien tutkimuksissa, jopa yksittäiset suurtapahtumat saattavat vaikuttaa sen arvoon.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat nousussa. Sektorin arvo on 84,2 miljoonaa euroa, jossa nousua edeltävään vuoteen tapahtui 2,8 prosenttia.

Apurahat toivat viime vuonna alalle 24,7 miljoonaa euroa, mikä oli 1,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Koulutuksen arvoksi on arvioitu 270 miljoonaa euroa.

Tuoreen selvityksen laatineet tutkijat Juha Koivisto ja Mervi Luonila kertovat, että joidenkin sektoreiden arvojen putoamisesta huolimatta tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa kaikui vahva usko tulevaan.

”Elävä musiikki on edelleen musiikkialan veturi, ja kotimaisuudella on Suomessa vahva asema. Kasvua ja reilumpaa tulonjakoa mahdollistaa etenkin digitaalinen musiikin myynti. Digitaalisuuden lisäksi paljon mahdollisuuksia on myös musiikin viennissä”, Koivisto ja Luonila toteavat.

Viennissä näkyikin selvää kasvua vuonna 2014. Tuoreimman tutkimuksen mukaan viennissä näkyy erityisesti elävän musiikin sektorin kehitys.

Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen näkee uusissa ansaintamalleissa paljon potentiaalia.

”Musiikkiala on pitkän murrosvaiheen jälkeen ottanut digitaaliset liiketoimintamallit omakseen ja Pohjoismaat ovatkin tällä hetkellä kansainvälisen musiikkibisneksen edelläkävijöitä. Elämme uusien mahdollisuuksien aikaa, mikä näkyy muun muassa investointeina sekä uuteen sisältöön että innovaatioihin”, Tähtinen kertoo.

Music Finland on kerännyt tutkimustietoa suomalaisen musiikkialan taloudesta nyt neljä vuotta. Edelliset musiikkialan taloudellista arvoa mittaavat selvitykset löytyvät täältä: Musiikkialan talous Suomessa 2011, Musiikkialan talous Suomessa 2012 ja Musiikkialan talous Suomessa 2013.

Tämänkertaisen selvityksen ovat tehneet Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Juha Koivisto ja Mervi Luonila. Koivistolla on yli 20 vuoden kokemus klubi-, konsertti- ja festivaalijärjestäjänä. Mervi Luonila (MuM) toimii lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Arts Management -osastolla.

Lataa Musiikkialan talous 2014 -raportti tästä.