Music Finlandin ensimmäisessä Visiokahvilassa jatkettiin keskustelua taidemusiikin tulevaisuudenvisioista 2020-luvulle. Ensimmäisenä käsittelyssä oli visio ”Olemme taidemusiikin mallimaa”, ja aiheina erityisesti taidemusiikin muuttuva rahoitus ja rakenteet.

Keskustelemaan oli kutsuttu viisi erilaisia kulttuurialan toimijoita edustavaa tahoa: kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala, johtaja Hannu Saha (Musiikin edistämissäätiö), säveltäjä, muusikko ja hallituksen puheenjohtaja Maija Ruuskanen (Kapsäkki), tuore yrittäjä Aida Räihälä (Adeste Agency) sekä omaa kulttuurialan yritystä jo useamman vuoden vetänyt Outi Järvinen (Arts Management Helsinki). Lisäksi mukaan ilmoittautui parikymmentä taidemusiikkialan toimijaa – esimerkiksi muusikkoja, agentteja, yrittäjiä ja säveltäjiä. Keskustelua moderoi Mikko Missi.

Keskustelun punaisena lankana oli rahoitus, jota käytiin läpi valtionosuusjärjestelmästä säätiöihin ja aina yritystoiminnan tuomiin mahdollisuuksiin. Monet keskustelun osallistujista puolustivat nykyistä alueellisesti vahvaa ja paikallisesti merkittävää orkesterijärjestelmää, mutta vaihtoehtoja nykyiselle rahoitusmallille kaipasi erityisesti Hannu Oskala.

Oskalan huolena oli se, että useimpien orkesterien rahoituksen perustana oleva valtionosuusjärjestelmä ei nykyisellään kannusta omaehtoiseen kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja innovatiiviseen toimintaan – nykyisen mallin sijaan siis kaivattaisiin hänen mukaansa joustavampaa järjestelmää, joka mahdollistaisi herkemmän reagoinnin ympäröivän maailman muutoksiin ja jossa rahoitukseen vaikuttaisi myös instituution uudistuminen ja kehittyminen.

Keskustelijat korostivat myös isojen instituutioiden merkitystä osana taidemusiikin ekosysteemiä. Yhteistyö instituutioiden ja vapaan kentän välillä on keskeistä, ja taiteilijoille erilaiset järjestelmät mahdollistavat joustavasti erilaisia tulonlähteitä ja työskentelytapoja. Keskustelijat toivoivatkin monenlaisia rinnakkaisia rahoituksia, jotka mahdollistaisivat monenlaisen toiminnan. Monimuotoisessa rahoituksessa piilee samalla myös haaste: sen hakeminen on entistä monimutkaisempaa monilta eri tahoilta. Yksittäiselle taiteilijalle joustavuus ei olekaan vain vaihtoehto ja mahdollisuus, vaan samalla pakko ja ainoa tapa toimia.

Jatkossa ehkä nykyistäkin suurempi merkitys on opetus- ja kulttuuriministeriön ulkopuolelta tulevalla valtionrahoituksella, jota esimerkiksi nykyisin jo edustaa työ- ja elinkeinoministeriön jakama yritystuki. Toinen kasvava rahoituslähde ovat säätiöt.

Kasvun mahdollisuuksia voisi olla myös tiiviimmässä yhteistyössä eri alojen yritysten kanssa. Yritysrahoitus kuitenkin edellyttää paitsi investointia rahoituksen aktiiviseen etsimiseen myös sitä, että yrityksille pystytään tarjoamaan uusia tapoja näkyä tai toimia musiikkituotannoissa strategisena kumppanina.

Kaiken kaikkiaan rahoitus on kuitenkin vain yksi toimintaa ohjaava tekijä. Outi Järvinen huomautti, että toimintaa ei voi ohjata vain ylhäältä päin määräyksenä, vaan kenttä voi uudistua sisältäpäin omin ehdoin. Hänen oma yrityksensä lähti halusta monimuotoistaa taiteen ekosysteemiä. Taidettakin voi ajatella liiketoimintana, joka tuottaa palveluita – esimerkiksi yhteiskunnalle.

Visio 2020-luvulle: Olemme taidemusiikin mallimaa

Suomalainen taidemusiikkikenttä on kiinnostava esikuva muille maille. Vahva julkinen rahoitus varmistaa alan hyvinvoinnin, mutta rahoitus on monipuolistunut. Alalle on syntynyt uudenlaisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat joustavuuden, nopean uusiutumisen ja innovaatiot. Musiikki on yksi luovan
talouden vetureista, ja sen tuomalla arvonlisäyksellä on kasvavaa taloudellista merkitystä. Taidemusiikilla on innostunut ja sitoutunut yleisö.

Alalle on syntynyt uusia osuuskuntia, kollektiiveja, yhdistyksiä ja yrityksiä. Uudet toimintatavat luovat työpaikkoja ja yritteliäisyyttä ja vahvistavat suomalaista hyvinvointia. Uusina rahoitusmuotoina hyödynnetään mm. joukkorahoitusta ja kasvatetaan yritysyhteistyötä. Taidemusiikin pariin on helppo löytää. Kiinnostavat konserttikokemukset ja monipuolistunut ohjelmatarjonta houkuttelevat myös uusia yleisöjä.

Kolme visiota 2020-luvulle