Visiokahvilassa etsittiin kansainvälistymisen edellytyksiä

Toisessa Music Finlandin järjestämässä Visiokahvilassa keskustelun aiheena olivat kansainvälistyminen ja verkostot. Keskustelu pohjautui aiemmin julkaistuihin kolmeen taidemusiikkikentän tulevaisuuden visioon 2020-luvulle – nyt kohteena toinen visio, ”Olemme taidemusiikin kansainvälinen solmukohta”.

Etukäteen keskusteluun oli kutsuttu mukaan neljä alan kansainvälistä toimijaa: kapellimestari, kuoronjohtaja ja professori Nils Schweckendiek, säveltäjä ja taiteellinen johtaja Johan Tallgren, sopraano, festivaalinjohtaja Anu Komsi sekä Sinfonia Lahden intendentti Teemu Kirjonen. Lisäksi mukaan ilmoittautui toistakymmentä taidemusiikkialan toimijaa – esimerkiksi festivaalien edustajia, agentteja, kustantajia ja säveltäjiä. Keskustelua moderoi Mikko Missi.

Keskustelu lähti liikkeelle suomalaisen musiikkialan tämän hetken kansainvälisyydestä. Anu Komsin havaintojen mukaan kenttä näyttää tällä hetkellä jopa vähemmän kansainväliseltä kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten tai Komsin itsensä aloittaessaan omaa uraansa. Tuolloin monilla suomalaisilla laulajilla oli paljon töitä esimerkiksi Saksassa, nyt nuorilla lahjakkuuksilla vaikuttaa olevan vähemmän mahdollisuuksia. Keskeisenä syynä muutokseen nähtiin kilpailun koveneminen – tarjontaa on paljon, ja muista lahjakkuuksista erottuminen on entistä vaikeampaa.

Toisaalta kansainvälisyys nähtiin keskustelussa keskeisenä elementtinä kaikessa musiikillisessa toiminnassa. Taiteilijoita ajaa eteenpäin taiteellinen kunnianhimo, ja esimerkiksi esiintymiset kansainvälisissä konserttitaloissa ovat jo itsessään palkitsevia. Opiskelijat lähtevät luontevasti ulkomaille tai tulevat Suomeen itselleen sopivimpien opettajien perässä, ja kaupunginorkestereille kansainvälisyys on osa paikallisen, maakunnallisen ja kansallisen toiminnan jatkumoa. Ylipäätään monet keskustelijoista määrittelivät kansainvälisyyden ennen kaikkea laadun ja kunnianhimon tasona, joka voi toteutua Suomessa tai ulkomailla. Teemu Kirjonen huomautti, että esimerkiksi festivaali voi olla kansainvälinen, olivat esiintyjät suomalaisia tai ulkomaisia.

Keskustelun alkupuolella puhuttiin paljon siitä, miten Suomeen olisi mahdollista saada enemmän kansainvälisiä ammattilaisia ja mahdollistaa siten enemmän kansainvälistä vuorovaikutusta ja dynaamisuutta Suomessa. Johan Tallgren muistutti, että koko Suomen musiikkikulttuuri rakennettiin 1800-luvulla maahanmuuttajilla. Orkesteri ja ooppera ylipäätään ovat instituutioina hyvin kansainvälisiä, eikä maantieteellinen etäisyys ole osoittautunut esteeksi esimerkiksi Suomeen haluaville orkesterimuusikoille. Kielitaito kuitenkin voi nousta rajoitteeksi joissain tehtävissä – Nils Schweckendiek kertoi omasta kokemuksestaan, että vasta suomen kielen taito auttoi murtautumaan sisään suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Suomen kieli on usein myös byrokratian kieli ja siten välttämätön nykyisenkaltaisissa intendentin tehtävissä.

Läpi keskustelun tuli esille ajatuksia siitä, miten kansainvälisyyttä ja verkostoitumista olisi mahdollista edistää nykyistä paremmin. Puheenvuoroissa mainittiin, että lähtökohtana on oltava haave ja taiteellinen kunnianhimo, joka ajaa hakemaan kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä. Kansainvälistymistä edesauttaa myös suomalaisten lahjakkuuksien tukeminen ylipäätään, sillä uraan ulkomailla on vaikea päästä kiinni ilman työkokemusta kotimaassa.

Nykypäivänäkin verkostoitumisessa keskeisintä ovat henkilökohtaiset kontaktit ja vuorovaikutus. Nämä syntyvät vuosien mittaan, kun soitetaan ja vietetään aikaa yhdessä. Osallistuminen kansainvälisiin tuotantoihin tai ulkomaisten huippujen kutsuminen Suomeen on keskeistä, sillä toisten taiteilijoiden esittämät kutsut ja suositukset ovat tärkeitä kansainväliseen tietoisuuteen pääsemisessä, verkostoitumisessa ja myös konkreettisesti rahoituksen saamisessa kansainvälisistä rahoituslähteistä. Vienti ja tuonti kietoutuvat siis läheisesti yhteen ja edesauttavat toinen toistaan.

Olennaista on myös oikean tiimin löytäminen, jotta pystytään hyödyntämään sekä muusikoiden taiteellisen työn kautta muodostuneet verkostot että käyttämään työaikaa erilaisiin nopeastikin ilmeneviin tilaisuuksiin. Tätä työtä tekevät nyt esimerkiksi agentuurit ja kustantajat, mutta puheenvuorojen perusteella kuulosti siltä, että kansainvälisesti toimivalle välittäjäportaalle olisi suurempikin tarve – edellyttäen, että työlle myös löytyisi rahoittaja.

Viimeisen puheenvuoron keskustelussa käytti Fazer Konserttitoimiston Aino Turtiainen, joka huomautti, että kansainvälisyys on nykyajan toimijoille jo varsin arkipäiväistä. Ulkomaille lähtemiseen ja ihmisiin tutustumiseen on paljon mahdollisuuksia, pitää vain lähteä ja uskaltaa myydä tuotettaan.

Visio 2020-luvulle: Olemme taidemusiikin kansainvälinen solmukohta

Olemme keskellä kansainvälistä ammattilais- ja rahoitusverkostoa ja toteutamme kansainvälisiä yhteistuotantoja. Vuorovaikutus ja taiteilijoiden liikkuvuus ruokkivat sisältöjen jatkuvaa uusiutumista ja dynaamisuutta. Huipputason koulutus tuo Suomeen opiskelijoita ja opettajia muista maista. Suomi on myös verkossa kansainvälisen tiedonvälityksen ja keskustelun solmukohta.

Maassamme toimii ulkomaisia alan huippuosaajia avainpaikoilla ja suomalaiset osaajat vaikuttavat tärkeissä tehtävissä ulkomailla. Tuotamme esimerkiksi taidemusiikkialan johtavaa verkkojulkaisua ja ylläpidämme niin alan ammattilaisia, instituutioita kuin yleisöäkin yhteen tuovia verkkopalveluita.