Viestintä ja vaikuttaminen

Viestintä

Viestintä tukee kaikkea Music Finlandin toimintaa kattaen vastaanottajat kotimaisista asiakkaista ulkomaiseen mediaan. Kerromme eri kanavissamme kansainvälisille musiikkialan ammattilaisille ja mielipidevaikuttajille suomalaisen musiikin tekijöistä, menestystarinoista, ilmiöistä ja uutisista.

Jaamme eri musiikkigenrejen tuoreimmat ja olennaisimmat kansainvälisesti kiinnostavat kappaleet digitaalisilla soittolistoillamme. Kotimaan viestintämme kertoo tarjoamistamme palveluista ja tukee asiakkaidemme tarpeita. Music Finland pyrkii vaikuttavuuteen avaamalla musiikkialaa koskettavia keskusteluja sekä jakamalla tärkeitä sisältöjä, jotka tukevat alan menestystä ja hyvinvointia.

"Meet Tomppabeats, Kupla and Idealism – New superstars of low fidelity and low profile" on yksi kansainvälisen sivustomme luetuimmista artikkeleista. Kuvat: Tomppabeats, Idealism, Kupla / kuvankäsittely: Teemu Fiilin

Verkkosivuilta apua kansainvälistymiseen ja nostetta suomalaiselle musiikille


Music Finlandin verkkosivustot palvelevat kahdella kielellä ja niillä on kaksi pääasiallista tehtävää. Suomenkielinen sivusto musicfinland.fi tarjoaa suomalaisille musiikkialan ammattilaisille tietoa palveluistamme sekä musiikkivientiin liittyvistä uutisista, tutkimuksista ja yhdistyksen ajankohtaisista kuulumisista.

Music Finlandin suomenkielisten verkkosivujen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja tavoitettavuus: pyrimme siihen, että mahdollisimman suuri osa palveluistamme olisi digitaalisessa muodossa. Tämä korostui myös koronavuoden 2020 aikana, kun lähes kaikki palvelumme siirtyivät käytännössä digitaaliseen muotoon.

Vientihankkeita aloittelevia tai niitä vasta suunnittelevia uusia asiakkaita palvelee kansainvälistymisen opas. Tukihaku-sivultamme voi hakea tietoa musiikkialan kansainvälistymiseen soveltuvista tuista monipuolisin hakukriteerein. Lisäksi sivuilta löytyy kattava lista Music Finlandin tapahtumista, Suomen kansainvälistyvän musiikkialan kuulumisia ja puheenvuoroja sekä raportit toteuttamistamme tutkimuksista ja keräämäämme tutkimustietoa maailmalta.

Englanninkielisillä musicfinland.com-verkkosivuillamme pyrimme lisäämään suomalaisen musiikin tunnettuutta promootion keinoin: uutisoimme laaja-alaisesti suomalaisen musiikin kansainvälisestä menestyksestä ja näkyvyydestä, julkaisemme ammattitoimittajien kirjoittamia artikkeleita sekä kerromme Music Finlandin kansainvälisistä hankkeista ja tapahtumista. Sivustolta löytyy myös laaja valikoima huolellisesti kuratoituja suomalaisen musiikin digitaalisia soittolistoja eri genreissä, joita päivitetään viikoittain. Lisäksi pidämme yllä tasaisesti huomattavan kävijämäärän tavoittavaa Finnish Music Directory -tietopankkia.

Yhteensä Music Finlandin englannin- ja suomenkielisillä sivuilla oli vuoden aikana 121 990 kävijää. Kasvua vuoteen 2019 verrattuna oli noin 20 prosenttia edeltävän vuoden luvun ollessa 97 552. Kuukausittainen kävijämäärä oli keskimäärin 10 166 käyttäjää. Music Finlandin sivustoilla vieraillaan eniten Suomesta (noin 41 prosenttia kävijöistä). Ulkomailta sivuille tullaan useimmiten Yhdysvalloista (noin 15 prosenttia), Isosta-Britanniasta (noin viisi prosenttia) ja Saksasta (noin kolme prosenttia). Joulukuussa 2020 aloitimme sivuston Google-markkinoinnin, joka ehti nostaa kärkimaihin myös esimerkiksi Ukrainan (noin viisi prosenttia kävijöistä) ja Intian (noin kolme prosenttia).

Vuonna 2020 luetuimpien kansainvälisten aiheiden joukossa oli lofi/chill beats -genren artistien Kuplan, Tomppabeatsin ja Idealismin yhteishaastattelu, toimistomme tekemä koonti vuoden kotimaisista suosikkilevyistämme sekä soittolistasivumme (joista folk, pop ja pianomusiikki

suosituimpina alasivuina). Soittolistat yksistään keräsivät useita kymmeniä tuhansia kävijöitä sivuillemme, mutta niistä suosituin oli edelleen 100 Songs from Finland -lista, joka keräsi vielä neljä vuotta julkaisunsa jälkeen sivuillemme kaikkein eniten kävijöitä yksittäisistä sivuista. Kotimaiset asiakkaamme ovat puolestaan käyttäneet tänäkin vuonna innokkaimmin sivuistamme tukihakua, sekä hakeneet tietoa tapahtumistamme ja nuotistostamme.

Verkkosivujen kävijät maittain

Google-markkinointi nostaa kansainvälisen sivuston kävijämääriä tasaisesti

Joulukuussa 2020 aloitimme yhteistyössä INTK-yhtiön kanssa tehdä sivustollemme hakusanamarkkinointia hakukone Googlessa. Markkinoinnin taustalla on Googlen voittoa tavoittelemattomille järjestöille tarjoama Google Grants -mainosapuraha, jota anoimme vuodeksi eteenpäin joulukuusta 2020 alkaen. Pelkästään joululukuun hakusanamarkkinoinnin kautta sivustomme kävijämäärät nousivat merkittävästi. Markkinointi on kohdistettu kansainvälisen sivustomme tärkeimmille promosivuille, pitäen sisällään kaikki soittolistamme sekä artikkeleita ja uutisia. Markkinoinnin kohdemaita pyritään jatkuvasti rajaamaan suomalaisen musiikkiviennin kannalta merkittäviin kohdealueisiin.

Kuvankäsittely: Teemu Fiilin


Nostetta sosiaalisen median kanavien kautta

Sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn) Music Finland jakaa tietoa suomalaisen musiikin ajankohtaisimmista nimistä ja tärkeimmistä uutisista sekä omista kuulumisistaan. Sosiaalisessa mediassa näkyvässä roolissa ovat omat artikkeli-, uutis- ja soittolistasisältömme, joita myös markkinoidaan Facebookissa tarkasti kohdennetuille yleisöille. Muita painotuksia ovat kansainväliset onnistumiset, joita jaamme myös ulkomaisesta mediasta, sekä omat hankkeemme ja tapahtumamme, joista kerromme niin kansainvälisille yleisöille kuin kotimaan asiakkaillemme.

Vuoden 2020 aikana Music Finlandin seuraajien määrä Facebookissa kasvoi 377 ja Twitterissä 118 henkilöllä. Facebook-ryhmissä Musiikinviejät ja Taidemusiikin viejät tavoitamme kotimaan ammattilaisia ja kerromme asiakkaillemme Music Finlandin ajankohtaisista toimista.

Videotuotantoja online-tapahtumissa

Vuoden 2020 aikana teki merkittäviä videotuotantoja Luminous Online -showcase-tapahtumaan sekä Valtakunnalliseen musiikkivientipalkintoon (ks. yllä). Näitä videoita käytetään pääasiassa tapahtumien ja Music Finlandin omaan jälkimarkkinointiin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Verkossa näytettävien asiakastilaisuuksien toteuttamiseksi hankimme toimistollemme myös verkkolähetyksien tekemiseen soveltuvan kaluston, jota käytetään jatkossa myös omien kevyempien videotuotantojen tekemiseen.

Uutiskirjeet tavoittivat asiakkaita ja kontakteja aiempaakin tiiviimmin

Music Finlandin promootiouutiskirjeet kertovat alan kansainvälisille ammattilaisille suomalaisen musiikin ajankohtaisista ilmiöistä englanniksi. Music Finlandin promootiouutiskirjeitä ovat Music Finland News sekä klassisen ja nykymusiikin uutisista kertova Contemporary & Classical News joita lähetettiin menneen vuoden aikana yhteensä seitsemän kappaletta kaikkiaan 8993 vastaanottajalle.

Suomalaisille asiakkaillemme suunnatussa Musiikkivienti-uutiskirjeessä kerrotaan esimerkiksi omista asiakastilaisuuksistamme, rahoitusmahdollisuuksista sekä ajankohtaisista vientihankkeista. Pandemian myötä lähetimme Musiikkivienti-uutiskirjettä aiempaakin useammin, sitä mukaa kun verkkotapahtumia saatettiin tehdä lyhyelläkin varoitusajalla: vuoden 2020 aikana Musiikkivienti-uutiskirjettä lähetettiin yhteensä 21 kertaa (edeltävän vuonna lähetettyjen kirjeiden määrä oli 10) noin 900 vastaanottajalle.

Vuonna 2019 viestintämme työkaluksi lisättyjä kohdennettuja uutiskirjeitä lähetettiin vuoden 2020 aikana kaikkiaan kahdeksan kappaletta, joiden genret olivat indie/pop, jazz, folk, metalli ja nykymusiikki. Niiden vastaanottajina on suppeampi, mutta tarkemmin valikoitu lista kansainvälisiä musiikkialan ammattilaisia – kukin oman genrensä tärkeitä vaikuttajia.

FMQ:n printti ilmestyi joulukuussa. Kuvitus lehden kannesta: Outi Kainiemi

FMQ

FMQ (Finnish Music Quarterly) -lehti on itsenäinen yksikkö, jolla on oma toimitus sekä asiantuntijoista koostuva riippumaton toimitusneuvosto. Vuonna 1984 perustettu FMQ toimii hallinnollisesti Music Finlandin alaisuudessa.

Vuonna 2020 FMQ sovitti toimintansa onnistuneesti uusiin haastaviin olosuhteisiin ja kasvatti lukijamääräänsä 25 prosentilla edellisvuodesta. Alkuvuodesta toteutetun lukijakyselyn tulosten mukaan FMQ tunnetaan tänä päivänä musiikin ammattilaisten parissa eri puolilla maailmaa luotettavana ja inspiroivana musiikin laatulehtenä.

Vuoden 2020 aikana FMQ julkaisi verkkosivuillaan yhden jutun (artikkeleita, kolumneja, arvioita) viikossa. Lisäksi verkossa julkaistiin vuoden aikana neljä laajempaa Special Feature -teemakokonaisuutta. FMQ:n julkaisuista viestittiin lehden omilla sosiaalisen median kanavilla (Facebook, Twitter) sekä kuukausittaisessa sähköisessä uutiskirjeessä.

Vuoden 2020 Special Feature -kokonaisuuksien teemoja olivat kollektiivinen luovuus ja musiikintekijyys, musiikin erityinen merkitys poikkeuksellisina aikoina sekä musiikkikasvatuksen uudet tuulet Suomessa. Vuoden viimeisessä teemakokonaisuudessa luotiin katsaus menneeseen vuoteen ja nostettiin esiin asioita ja ilmiöitä, joiden merkitystä pandemiavuosi kasvatti entisestään. Muita FMQ:ssa vuonna 2020 käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa säveltäjien toimintaympäristön muutokset viime vuosikymmeninä, afrikkalaisen musiikin pioneerit Suomessa sekä konserttituottaja Charles Gilin ”Slow Touring” -filosofia. Kolumneja lehteen kirjoittivat muun muassa Sid Hille, Suvi Saarikallio, Lotta Wennäkoski ja Matthew Whittall.

Joulukuussa ilmestyneeseen laajaan ja näyttävään painettuun lehteen koottiin tuttuun tapaan FMQ:n verkkosivuilla vuoden aikana ilmestyneiden juttujen parhaimmistoa.

Musiikki & Media Tampereella lokakuussa 2020. Kuva: Miikka Varila

Verkostot

Music Finland on useiden suomalaisten ja kansainvälisten verkostojen jäsen. Kotimaan verkostoista osallistuimme aktiivisesti muun muassa eri alojen vienninedistämistoimijoiden yhteistyöverkosto KV-foorumin sekä taiteen tiedotuskeskusten verkosto TAIVE:n toimintaan.

Kansainvälisistä verkostoista aktiivisimpia ovat pohjoismaisten musiikkivientitoimistojen yhteistyöverkosto NOMEX, jonka kanssa tuotetaan yhteispohjoismaisia vientimatkoja sekä Ja Ja Ja -klubia.

Vuonna 2020 Music Finland toimi aktiivisesti eurooppalaisten musiikkivientitoimistojen verkosto EMEE:n jäsenenä ja oli sitä kautta aktiivisesti implementoimassa Euroopan komission kanssa tuotettua Music Moves Europe -ohjelman vientistrategiahanketta. Music Finlandin myös IAMIC:n (International Association of Music Information Centres) jäsen. Vuosina 2019–2022 olemme lisäksi kumppanuusmaa Celtic Connections -festivaalin Showcase Scotland -maailmanmusiikkitapahtumassa.

Music Finlandin henkilökunta oli mukana myös useissa eri ohjausryhmissä ja hallintoelimissä, kuten Suomen maakuvatyötä linjaavan Finland Promotion Board, Luovan talouden tiekartta -ohjausryhmä, Business Finlandin South By Southwest -ohjausryhmä, Musiikki & Media -tapahtuman hallitus, EU:n Luova Eurooppa -ohjelman asiantuntijaryhmä, Boardmanin Liikkeenjohdollisen tutkimusryhmän hallitus, Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen hallitus sekä Finpron Luova Matka

-hankkeen ohjausryhmä. Lisäksi Music Finland käy luennoimassa suomalaisen musiikin kansainvälistymisestä eri organisaatioissa, oppilaitoksissa, yhteisöissä ja yrityksissä.

Vuonna 2020 vahvistimme kotimaisia verkostojamme. Syvensimme yhteistyötä Business Finlandin kanssa muun muassa yhteisellä South By Southwest -hankkeella sekä yhteistyöllä yrityskiihdyttämössä. Erityisen aktiivinen rooli Music Finlandilla on ollut Creative Business Finland -hankkeen kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa.

Vuonna 2020 Music Finland toimi myös verkostojen kokoajana muun muassa keräämällä yhteen Suomalaisen musiikkialan yhteistä ääntä; jäsenjärjestöjen lisäksi yhteistyö tiivistyi vahvasti muun muassa Musiikin Edistämissäätiön, LiveFIN Ry:n, Tapahtumateollisuus Ry:n, Kulta Ry:n, Suomen Sinfoniaorkesterit SUOSIO ry:n, Suomen Managerifoorumin sekä Kuntaliiton kanssa.

Vientiyrityskiihdyttämössä yhteistyökumppaneina olivat CREVE Luovien alojen hautomo sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö (oik.) keskusteli alan tilanteesta vuoden 2020 aikana muiden muassa poptähti Antti Tuiskun (kesk.) ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (oik.) kanssa.

Vaikuttaminen

Suomalaisen musiikin kansainvälistymisen tärkeyden ja viennin potentiaalin osoittaminen ja viestiminen lukeutuvat Music Finlandin perustehtäviin. Olemme jatkuvasti dialogissa eri sidosryhmien, kuten ministeriöiden sekä poliittisten päättäjien kanssa – mikä korostui pandemiavuoden aikana rajusti. Haemme yhdessä ratkaisuja ja etsimme uusia toimintamalleja, jotka parhaiten tukevat suomalaisen musiikin menestymistä ja elinvoimaisuutta, ja sitä kautta edistävät sekä suomalaista kulttuuria että kansantaloutta. Alkuvuodesta 2020 toiminnanjohtaja neuvotteli myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kanssa musiikkiviennin asemoimisesta osaksi Suomen kokonaisvientiä.

Koronakriisin aikana Music Finland toimi Suomen musiikkialan yhteisen äänen kokoajana ja viestinviejänä. Kokosimme huhtikuusta 2020 lähtien suomalaisen musiikkialan kokonaisuuden tilannekuvaa: Music Finland keräsi ja analysoi eri sektoreiden arviot tulonmenetyksistä ja pitkän tähtäimen kerrannaisvaikutuksista sekä kokosi musiikkialan toimijoiden toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle. Ensimmäinen ehdotus kriisi- ja elvytyspaketiksi toimitettiin ministereille, keskeisille virkamiehille, kansanedustajille sekä muille olennaisille sidosryhmille 22.4.2020. Tilannekuvaa sekä toimenpide-ehdotuksia päivitettiin pandemiatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten, tapahtumien järjestämisestä annettujen suositusten ja kieltojen sekä kansainvälistä liikkuvuutta rajoittavien suositusten mukaisesti. Kansainvälinen dialogi oli keskeisessä roolissa erilaisten ratkaisumallien etsimisessä ja bencmarkkaamisessa.

Toiminnanjohtajamme Kaisa Rönkkö oli koko kriisin ajan yhteydessä keskeisiin ministeriöihin tavaten useaan kertaan tiede- ja kulttuuriministeriä sekä työ- ja elinkeinoministeriä ja pitämällä tiivistä yhteyttä heidän avustajiinsa sekä valtiosihteereihinsä . Lisäksi toiminnanjohtajaa kuultiin valiokunnissa, puolueiden eduskuntaryhmissä sekä muun muassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtamassa exit- ja jälleenrakennustyöryhmässä. Rönkkö puhui alan tilanteesta myös lähes kaikille keskeisille suomalaismedioille sekä antoi asiantuntijalausuntoja pandemia-ajan vaikutuksista ja toimenpide-ehdotuksista muun muassa Yleisradion ja MTV:n uutis- ja ajankohtaislähetyksissä. Music Finland toimi vaikuttajaviestinnässä kiinteässä yhteistyössä muun muassa LiveFIN Ry:n, Managerifoorumin, Musiikin Edistämissäätiön, Tapahtumateollisuus Ry:n ja Kulta Ry:n kanssa viestien koordinoimiseksi sekä musiikkialan äänen esilletuomiseksi

Music Finlandilla oli tärkeä rooli paitsi tapahtuma- ja kulttuurialaa koskevassa keskustelussa liittyen pandemia-ajan tukiin ja elvytykseen (ns. exit plan hallitussa viranomaisyhteistyössä), myös musiikkialan kasvumahdollisuuksien analysoimisessa ja niistä viestimisessä. Music Finland oli keskeisessä roolissa luomassa Suomalaisen Musiikkialan Liiketoimintavisio 2025 -konseptia. Lisäksi kokosimme musiikkialan järjestöjen yhteisen lausunnon ehdotuksesta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöä.

Music Finlandin roolia vahvana tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien viestijänä vahvistaa myös se, että toiminnanjohtaja valittiin Luovan Talouden tiekartta -hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Hankkeella Suomen hallitus tavoittelee luovien alojen yritysten kasvua ja kilpailukykyä sekä uusia työpaikkoja luoville aloille. Ohjausryhmä johtaa tiekartan toimeenpanoa.

Music Finland myönsi joulukuussa koronapandemiasta huolimatta jälleen myös vuosittaisen valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon, tällä kertaa kuitenkin ilman kutsuvierastilaisuutta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (työ- ja elinkeinoministeriö) jakoi tunnustuksen levy-yhtiö Elements Musicille sen pitkäaikaisesta panoksesta popmusiikin teosvientiin sekä omistautumisesta suomalaisen musiikkikustannusalan rakentamiseen, monimuotoistamiseen ja kansainvälistykseen. Kuudetta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä.

Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin joulukuussa 2020 Elements Musicille. Kuva: Julius Töyrylä

Vaikuttaminen

Suomalaisen musiikin kansainvälistymisen tärkeyden ja viennin potentiaalin osoittaminen ja viestiminen lukeutuvat Music Finlandin perustehtäviin. Olemme jatkuvasti dialogissa eri sidosryhmien, kuten ministeriöiden sekä poliittisten päättäjien kanssa – mikä korostui pandemiavuoden aikana rajusti. Haemme yhdessä ratkaisuja ja etsimme uusia toimintamalleja, jotka parhaiten tukevat suomalaisen musiikin menestymistä ja elinvoimaisuutta, ja sitä kautta edistävät sekä suomalaista kulttuuria että kansantaloutta. Alkuvuodesta 2020 toiminnanjohtaja neuvotteli myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kanssa musiikkiviennin asemoimisesta osaksi Suomen kokonaisvientiä.

Koronakriisin aikana Music Finland toimi Suomen musiikkialan yhteisen äänen kokoajana ja viestinviejänä. Kokosimme huhtikuusta 2020 lähtien suomalaisen musiikkialan kokonaisuuden tilannekuvaa: Music Finland keräsi ja analysoi eri sektoreiden arviot tulonmenetyksistä ja pitkän tähtäimen kerrannaisvaikutuksista sekä kokosi musiikkialan toimijoiden toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle. Ensimmäinen ehdotus kriisi- ja elvytyspaketiksi toimitettiin ministereille, keskeisille virkamiehille, kansanedustajille sekä muille olennaisille sidosryhmille 22.4.2020. Tilannekuvaa sekä toimenpide-ehdotuksia päivitettiin pandemiatilanteen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten, tapahtumien järjestämisestä annettujen suositusten ja kieltojen sekä kansainvälistä liikkuvuutta rajoittavien suositusten mukaisesti. Kansainvälinen dialogi oli keskeisessä roolissa erilaisten ratkaisumallien etsimisessä ja benchmarkkaamisessa.

Toiminnanjohtajamme Kaisa Rönkkö oli koko kriisin ajan yhteydessä keskeisiin ministeriöihin tavaten useaan kertaan tiede- ja kulttuuriministeriä sekä työ- ja elinkeinoministeriä ja pitämällä tiivistä yhteyttä heidän avustajiinsa sekä valtiosihteereihinsä . Lisäksi toiminnanjohtajaa kuultiin valiokunnissa, puolueiden eduskuntaryhmissä sekä muun muassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtamassa exit- ja jälleenrakennustyöryhmässä. Rönkkö puhui alan tilanteesta myös lähes kaikille keskeisille suomalaismedioille sekä antoi asiantuntijalausuntoja pandemia-ajan vaikutuksista ja toimenpide-ehdotuksista muun muassa Yleisradion ja MTV:n uutis- ja ajankohtaislähetyksissä. Music Finland toimi vaikuttajaviestinnässä kiinteässä yhteistyössä muun muassa LiveFIN Ry:n, Managerifoorumin, Musiikin Edistämissäätiön, Tapahtumateollisuus Ry:n ja Kulta Ry:n kanssa viestien koordinoimiseksi sekä musiikkialan äänen esilletuomiseksi.

Music Finlandilla oli tärkeä rooli paitsi tapahtuma- ja kulttuurialaa koskevassa keskustelussa liittyen pandemia-ajan tukiin ja elvytykseen (ns. exit plan hallitussa viranomaisyhteistyössä), myös musiikkialan kasvumahdollisuuksien analysoimisessa ja niistä viestimisessä. Music Finland oli keskeisessä roolissa luomassa Suomalaisen Musiikkialan Liiketoimintavisio 2025 -konseptia. Lisäksi kokosimme musiikkialan järjestöjen yhteisen lausunnon ehdotuksesta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöä.

Music Finlandin roolia vahvana tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien viestijänä vahvistaa myös se, että toiminnanjohtaja valittiin Luovan Talouden tiekartta -hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Hankkeella Suomen hallitus tavoittelee luovien alojen yritysten kasvua ja kilpailukykyä sekä uusia työpaikkoja luoville aloille. Ohjausryhmä johtaa tiekartan toimeenpanoa.

Music Finland myönsi joulukuussa koronapandemiasta huolimatta jälleen myös vuosittaisen valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon, tällä kertaa kuitenkin ilman kutsuvierastilaisuutta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (työ- ja elinkeinoministeriö) jakoi tunnustuksen levy-yhtiö Elements Musicille sen pitkäaikaisesta panoksesta popmusiikin teosvientiin sekä omistautumisesta suomalaisen musiikkikustannusalan rakentamiseen, monimuotoistamiseen ja kansainvälistykseen. Kuudetta kertaa jaettu valtakunnallinen musiikkivientipalkinto on tunnustus suomalaiselle musiikkialan yritykselle, joka on menestyksekkäästi kehittänyt ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaansa sekä osoittanut edelläkävijyyttä suomalaisen musiikin kansainvälistämisessä.