Toiminnanjohtajan katsaus

Toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö (vas) sekä säveltäjä Hildur Guðnadóttir Nordic Film Music Day -tapahtumassa

Suomen ja maailman siirtyminen poikkeusoloihin haastoi Music Finlandin perinteiset musiikkiviennin käytännöt vuonna 2020. Sopeutimme kuitenkin toimintamme ja hankkeemme salamannopeasti uuteen tilanteeseen ja jatkoimme määrätietoisesti vientityötä, keskittyen osaamisen kasvattamiseen ja uusien viennin toimintatapojen kehittämiseen, kertoo toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö vuoden 2020 katsauksessaan.

Veimme hankkeita digitaalisille alustoille tai löysimme hybridimalleja niiden toteuttamiseen. Loimme poikkeusoloihin nopeasti uuden tukimuodon ja suunnittelimme tulevia vientihankkeita useamman erilaisen skenaarion mukaan. Saimme valmiiksi musiikkiviennin strategian vuosille 2021–2023. Kaikessa toiminnassamme korostui pohjoismaisen yhteistyön sekä kansainvälisten vientiorganisaatioiden vertaistuen merkitys. Lisäksi Music Finland otti vuonna 2020 roolin suomalaisen musiikkialan ääntä kokoavana voimana sekä poikkeusolojen vaikutuksia analysoivan ajantasaisen tiedon tuottajana.

Näyttävä alku vuodelle 2020

Vuosi 2020 alkoi näyttävästi suurella suomalaisnäkyvyydellä Eurosonic -tapahtumassa. Tammi- ja helmikuun vaihteessa suomalainen maailmanmusiikki oli vuorostaan valokeilassa Celtic Connections -tapahtumassa kun Suomi oli Showcase Scotlandin kumppanuusmaana Glasgow’ssa. Kuusi suomalaisyhtyettä sai tapahtumassa upean näytön paikan, ja me saimme skoolata pohjoiselle yhteistyölle ja suomalaisen musiikin diversiteetille sekä sille, kuinka musiikin voima voittaa samaan aikaan voimaan astuneen Brexitin poliittiset linjaukset.

Helmikuussa sain kokea yhden oman urani mieleenpainuvimmista hetkistä, kun haastattelin tuoretta Oscar-voittajaa Hildur Guðnadóttiria Nordic Film Music Days -tapahtumassa Berliinissä. Puhuimme musiikin merkityksestä yksilöiden ja yhteiskunnan kriiseissä, sen kyvystä rakentaa resilienssiä sekä säveltäjien merkityksestä heidän puolestapuhujinaan, jotka itse eivät saa ääntään kuuluville. Helmikuussa emme vielä tienneet, kuinka merkityksellisiä näistä asioista tulisi.

Jo maaliskuun alussa saimme pettyä raskaasti, kun kauan ja pieteetillä valmistelemamme ”The Happiest Showcase” Austinin South By Southwestissa jäi toteutumatta, kun koko tapahtuma peruuntui. Seuraavaksi koko yhteiskunta ja maailma sulkeutuivat. Music Finlandin henkilökunta siirtyi etätöihin.


Kuva: Julius Töyrylä

”Keep Calm and Listen to Finnish Music”

Heti maaliskuussa aloimme sopeuttaa toimintaamme poikkeusoloihin. Alusta alkaen tavoitteemme oli turvata jo aloitettuja kansainvälisiä vientihankkeita taaten niiden jatkuvuus poikkeusoloissa esimerkiksi digitaalisin keinoin. Perehdyimme uudenlaisiin digitaalisiin toimintatapoihin sekä promootiota edistäviin innovaatioihin kehittäessämme ja analysoidessamme uusia tapoja tehdä vientiä.

Nostimme esille suomalaisen musiikin merkitystä kriisinkestävyydessä päivittämällä viikoittain genre-teemoitettua ”Keep Calm and Listen to Finnish Music” -soittolistaa. Kokosimme kalenteria suomalaisen musiikin online-konserteista.

Alusta alkaen tavoitteemme oli turvata kansainvälisiä vientihankkeita taaten niiden jatkuvuus poikkeusoloissa digitaalisin keinoin.

Maaliskuun lopulla avasimme Musiikkivienti poikkeusoloissa -tuen, jolla pyrittiin tukemaan suomalaisen musiikin kansainvälisen näkyvyyden ja musiikkiviennin vahvistamista covid19 -pandemian vaikeuttamassa markkinatilanteessa. Tukea jaettiin 3.4.–8.5.2020 välisellä ajalla yhteensä 90 000 euroa kaikkiaan 47 musiikkivientihankkeelle. Poikkeusolojen musiikkivientituella tuettuja vientitoimenpiteitä toteutettiin vuoden aikana esimerkiksi digitaalisilla alustoilla ja palveluissa sekä kansainvälisessä mediassa. Sen kautta pyrimme edesauttamaan suomalaisia ammattimaisia musiikinviejiä tavoittamaan kansainvälisiä portinvartijoita sekä yleisöä.

SongHotel-hybrid-camp-zoom-screenshot
Song Hotel 2020 -biisinkirjoitusleirin osallistujia koneen näytöllä.

Pohjoismaista yhteistyötä, virtuaalista vienninedistämistä ja hybridihankkeita

Läpi korona-ajankin toimintamme ytimessä oli verkostojen ylläpitäminen ja kansainvälisen keskustelun fasilitoiminen – kun varsinainen liiketoiminta oli hiljaisempaa, loimme keskustelualustoja vaikkapa esimerkiksi korona-ajan innovoinnille ja keskustelulle puhtaasti musiikista. Tarjosimme asiakkaillemme myös kahdenkeskistä vertaistukea ammattilaisen kanssa.

Järjestimme todennäköisesti historian ensimmäisen virtuaalisen vientimatkan yhdessä norjalaisen ja ruotsalaisen sisarorganisaatiomme kanssa Mexico Cityyn. Joulukuussa taidemusiikin toimijat matkustivat virtuaalisesti Berliiniin.

Läpi korona-ajan toimintamme ytimessä oli verkostojen ylläpitäminen ja kansainvälisen keskustelun fasilitoiminen

Kesällä Music Finland fasilitoi pohjoismaisia eri genrejen ja sektoreiden ”Nordic Talks” -keskusteluja, joissa jaettiin kokemuksia ja työkaluja poikkeuksellisessa tilanteessa ja visioitiin seuraavista askeleista. Keskustelut koottiin sivuillemme artikkeleiksi.

Syksyllä järjestimme kaksi onnistunutta hybridinä toteutettua biisinkirjoitusleiriä sekä yhden kokonaan online-ympäristössä toteutettuna. Leireistä saatu palaute oli kauttaaltaan kiittävää.

Järjestimme Musiikki ja Media -tapahtuman kumppanina kansainvälistä ”Towards New Music & Media” -webinaarisarjaa, Musiikki & Media -päivää Tampereella sekä digitaalista Music & Media International Day -vientipäivää.

Musiikki & Media Tampereella lokakuussa 2020 oli yksi harvoista yleisön kanssa toteutetuista ammattilaistapahtumista. Kuva: Miikka Varila

Valmiuksia maailman avautumista varten

Pandemian alettua tuntui järkevältä keskittyä monenlaiseen vientivalmiuksen kehittämiseen – jotta suomalaiset toimijat olisivat mahdollisimman valmiit kansainväliseen kilpailuun heti kun maailma avautuu matkustamiselle.

Fast Track -kasvuohjelmaan kuulunut vientiyrityskiihdyttämö oli Music Finlandin historian ensimmäinen laatuaan ja toteutettiin lähes kokonaan verkossa. Mukana oli kuusi musiikkialan yritystä, joista jokaisen kanssa rakennettiin henkilökohtainen suunnitelma. Lisäksi liiketoiminnan kehittämisen keskeisiä kysymyksiä työstettiin yhteisillä luennoilla ja workshopeilla. Yhteistyössä uuden yhteistyökumppanin, Luovien alojen hautomo Creven kanssa tuotettu hanke päättyi pitchaus-tilaisuuteen Musiikki & Median International Dayssa. Taidemusiikin esittävän puolen toimijoille järjestimme puolestaan Lentoon! -valmennusohjelman.

Vientiyrityskiihdyttämö oli Music Finlandin historian ensimmäinen laatuaan ja toteutettiin lähes kokonaan verkossa.

Lukuisissa verkkotyöpajoissamme ja -seminaareissamme paneuduimme niin osaamisen kasvattamiseen, avainmarkkinoiden tilanteeseen, nousevien markkinoiden mahdollisuuksiin, sosiaalisen median kanavilla toimimiseen kuin tulevaisuuden musiikkiteollisuuden ilmiöiden analysoimiseen. Loppuvuodesta liiketoiminnan ammattilaiset tarjosivat musiikkialan yrityksille apua ja sparrausta muun muassa liiketoimintavision kirkastamiseen, kansainvälistymisstrategian kehittämiseen tai toiminnan sopeuttamiseen muuttuneisiin olosuhteisiin.

Osana valmiuksien kasvattamista näen myös niin organisaatiomme sisäisen kuin koko suomalaisen musiikkialan strategiatyön. Työstimme yhdessä Music Finlandin sekä sen jäsenjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa musiikkiviennin strategian vuosille 2021–2023. Teimme myös Inspiroivaa ja eteenpäin katsovaa työtä musiikkialan liiketoimintavision äärellä yhdessä kollegojeni Jari Muikun ja Aku Toivosen kanssa.

Joulukuussa 2020 koordinoimme kampanjan koko musiikkialan hädästä kertoaksemme

Music Finlandin rooli alan ääntä kokoavana voimana

Pandemiavuonna 2020 roolinamme oli myös toimia suomalaisen musiikkialan äänitorvena. Music Finlandin tuottama tutkimustieto nousi erittäin keskeiseen asemaan vaikuttamisen välineenä ja sen poikkeuksellisen merkittävä arvo todettiin myös ministeriöissä.

Maaliskuussa Music Finland alkoi kerätä systemaattisesti tietoa poikkeusolojen vaikutuksesta musiikkialan tulonmenetyksiin. Tietoja päivitettiin aina silloin kun valtiovallan linjaukset muuttuivat tavalla, joka vaikutti musiikkialan tapahtumien ja muun toiminnan järjestämiseen.

Lisäksi kokosimme toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle siitä, miten musiikkialan kriisi tulisi hoitaa. Huhtikuussa Music Finland koosti yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa musiikkialan ehdotuksen kriisi- ja elvytyspaketiksi. Ehdotusta päivitettiin tilanteiden muuttuessa.

Music Finlandin tuottama tutkimustieto nousi erittäin keskeiseen asemaan vaikuttamisen välineenä ja sen poikkeuksellisen merkittävä arvo todettiin myös ministeriöissä.

Musiikkialan tilannekuvasta sekä toimenpide-ehdotuksista viestittiin medialle, mikä poiki asialle paljon medianäkyvyyttä. Vuoden aikana kävin lukuisia ratkaisukeskeisiä keskusteluja ministereiden ja heidän avustajiensa sekä kansanedustajien ja muiden poliittisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Olin myös kuultavana eri valiokunnissa ja työryhmissä. Yhteistyö musiikkialan sisällä vahvistui pandemian edetessä. Music Finland toimi läheisessä yhteistyössä muun muassa LiveFIN:in, Kulta Ry:n ja Tapahtumateollisuuden kanssa.

Vuosi 2020 oli ennen kaikkea kriisitoimenpiteiden vuosi. Näen kuitenkin vuoden aikana valtiovallan kanssa syntyneessä ja vahvistuneessa dialogissa lupaavia merkkejä siitä, että voisimme tulevaisuudessakin käydä rakentavaa ja konkreettisiin toimenpiteisiin johtavaa keskustelua luovan talouden nostamiseksi viennin kärjeksi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Kaisa Rönkkö Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon jakotilaisuudessa. Kuva: Julius Töyrylä

Music Finlandin oppivuosi

Music Finlandin henkilöstö sopeutui uuteen tilanteeseen nopeasti ja ketterästi. Jokaisen työnkuva ja rooli muuttui väistämättä, mutta kaikilta löytyi valtavasti sopeutumiskykyä sekä tahtoa oppia uutta ja katsoa eteenpäin. Alusta saakka yritin panostaa johtamisessani eteenpäin katsovaan asenteeseen ja Music Finlandin rooliin eräänlaisena tulevaisuuden suunnannäyttäjänä sekä kasvumahdollisuuksien hahmottajana ja niistä viestijänä. Ihmeissäni katson taaksepäin Music Finlandin erikoista, mutta työntäyteistä vuotta 2020 – sen lukuisia hankkeita, visiointia ja uutta strategiaamme. Ylpeämpi en tiimistämme voisi olla.