Puheenvuorossa

Musiikinopetus kaipaa uusia innovaatioita

© Katri Naukkarinen

Eräällä kirjastoreissulla, vuosia sitten, käteeni osui kirja, jossa musiikinteoriaa demonstroitiin ilman nuottiviivastoa. Pläräsin kirjaa, mutta en ymmärtänyt paljoa siitä, vaikka olin opiskellut musiikinteorian perusteet läpi.

Kirja sai minut miettimään, mikä olisi kaikkein yksinkertaisin tapa selittää vaikkapa asteikot ja soinnut. Se ei olisi ainakaan nuottiviivasto tai pianon koskettimisto, vaan jotain mahdollisimman yksinkertaista. Lähdin kokeilemaan erilaisia keinoja tavoitteenani demonstroida perusasiat mahdollisimman kansantajuisesti. Näin syntyi Sävelkello-innovaatio musiikinopettamisen tueksi.

Sävelkello on aivan kuin kellotaulu, jonka kehälle on merkitty kromaattinen asteikko sekä tämän päällä pyöriteltävät asteikkosapluunat. Niiden kautta hahmottuvat lukuisat erilaiset variaatiot.

Olin vielä yläasteella, kun keksintöni sai alkunsa. Lukion aikana ja sen jälkeen siitä tuli minulle työ. Olemme julkaisseet sen pohjalta mobiilisovelluksen nimeltä Musiclock, ja parhaillaan myymme fyysisiä Sävelkelloja musiikkiopistoille ja valmistaudumme Piano Scaler -tuotteen lanseeraamiseen.

Olen nyt pari vuotta pyörittänyt musiikkiin liittyvää startup-yritystä. Minulta usein kysytään, minkälaista on olla nuori yrittäjä. No, ensinnäkin minusta nuori ikä on iso etu. Se voi tuoda mukanaan esteitä ja hidasteita, mutta lopulta siitä on paljon hyötyä.

Tässäpä pari syytä:

Asiat, jotka ovat meidän viime vuosituhannella syntyneiden mielestä uusia ja mullistavia, ovat arkipäivää 2000-luvulla syntyneille nuorille. Uskon että 2000-luvun merkittävimmät keksinnöt syntyvät sellaisten ihmisten mielissä, jotka ovat syntyneet tällä vuosituhannella – kehitys on niin huimaa. Nuoret ovat etuoikeutetussa asemassa siinä mielessä, että he kasvavat maailmaan, jossa pian kaikki tuntuu olevan mahdollista.

Otetaan esimerkki musiikkiteollisuudesta. Viime vuosikymmenten suuria harppauksia olivat siirtyminen vinyyleistä kasetteihin, sitten CD-levyihin ja lopulta ladattaviin tiedostoihin. Kuka vielä 1980-luvulla olisi kuvitellut, että jonain päivänä musiikkia ostaessasi ostatkin lopulta vain tiedostoja? Ei sellaista olisi moni osannut aavistaa.

Paitsi että eihän kukaan enää nykyään osta musiikkia digitaalisesti – se on suoratoiston aikakaudella täysin vanhanaikaista. Tällä vuosisadalla syntyneille on itsestäänselvää, että lähes koko maailman musiikki on saatavilla muutaman klikin takana. Mitä seuraavaksi?

Toinen esimerkki: Koulutus on hypännyt myös aimo harppauksen sitten vinyylilevyjen vuosikymmenten. Väitän että musiikinopetuksessa suurimmat murrokset tapahtuvat kuitenkin juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Musiikinopiskelijalla alkaa olla lukematon määrä välineitä ja keinoja harjoitaa musikaalisuuttaan ja toteuttaa luovaa toimintaa. Tarjontaa löytyy niin interaktiivisten mobiilisovellusten, blogien, videoiden ja moninaisten opetusmetodien muodossa.

Jonain kauniina päivänä musiikkiopiston pääsykokeisiin kävelee vielä lapsi, joka soittaa iPadiaan, ja todennäköisesti vielä tautisen hyvin. Miten tähän reagoidaan? Toivottavasti positiivisesti: jos lapsi on selkeästi musikaalinen ja luova, ei häntä pitäisi uloskaan heittää. Maailma muuttuu ja musiikkikoulutuskin sen myötä.

Kun pohditaan musiikinopetuksen tulevaisuutta, pitäisi aloittaa kysyminen niiltä joilla se on vielä tuoreessa muistissa. Jos olisin parikymmentä vuotta vanhempi kuin nyt, muistelisin musiikinteorian tuntejani varmasti lämmöllä ja kaihoisasti hymyillen.

Mutta rehellisesti, kyllä ne aivan aluksi tuntuivat todella tarpeettomilta ja tylsiltä. Jo pelkät perusteet maistuivat pakkopullalta. Koin että asialle on tehtävä jotain – ajattelin ettei musiikinteoria yksinkertaisesti voi olla näin hankalaa. Mutta lopulta: jos musiikinteoria olisi ollut minulle helppoa ja hauskaa, ei Sävelkelloakaan olisi tarvittu.

Kaikki innovaatiot ovat tavallaan laiskuuden tuotteita. Jos jonkin asian tekeminen ei ole tarpeeksi helppoa tai nopeaa, pitää keksiä innovaatio, joka ratkaisee ongelman. Jos nuorilta kysytään, he kyllä löytävät parantamisen varaa mistä vain. Maailma ei ole vielä valmis. Nuoret ovat sopivan epärealistisia ja reaktioherkkiä, he elävät tässä ja nyt.

Minä halusin muuttaa musiikinteorian. Vaikka musiikkiin liittyvien yritysideoiden kehittäjiltä tunnutaan usein vaadittavan pitkää kokemusta ja syvää osaamista, minä olen esimerkki siitä, että tälle kentälle voi hyvin lähteä jo nuorena. En minäkään ollut mikään musiikinteorian guru, mutta lähdin silti kehittämään ja keksimään jotain uutta.

Nuorilla on paljon annettavaa ja heitä tarvitaan. Jos joskus, niin nyt pitää olla avoin uusille ideoille.

See Also

Muita puheenvuoroja