Tutkimukset

Tilastojen sinfonia – musiikkielämä numeroina. Selvitys musiikkialan tilastoinnista Suomessa

© Tuuli Heikki

Hannu Tolvanen
Tilastojen sinfonia – musiikkielämä numeroina. Selvitys musiikkialan tilastoinnista Suomessa
ISBN 978-952-5959-21-5 (pdf) / ISSN 1798-5455
Finnish Music Express -hanke | Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 14. Sibelius-Akatemia 2012.

 

Selvitystyö sai alkunsa osana Sibelius-Akatemian hallinnoimaa Finnish Music Express -hanketta, jonka aikana huomattiin, että musiikkialalta puuttuu selkeä kuva alan tilastoinnista. Tämän selvityksen tavoitteena on edesauttaa musiikkialan keskeisten mittareiden löytämistä, niiden mahdollista standardoimista sekä tehokasta hyödyntämistä.  Keskeinen osa selvitystä on luettelo tällä hetkellä musiikkialalla saatavilla olevista tilastoista.

Musiikin tiedonkeruu ja tilastointi on selvityksessä jaettu neljään alalohkoon: ihmiset, raha, kappalemäärät, aika. ”Ihmiset”-luokkaan kuuluvat esimerkiksi musiikkialalla toimivien ihmisten määrät, opiskelijamäärät, orkesterimuusikkojen määrät jne. ”Raha”-pääluokka sisältää tilastoja, joissa kerrotaan rahan liikkeistä eri suuntiin, kuten äänitetoiminnan liikevaihto, orkesteritoiminnan rahoitus tai kirkkomusiikin rahoitus. Tunnetuimpia ”Kappalemäärät”-tilastoja ovat äänitemyynnin tilastot, joilla kerrotaan myytyjen äänitteiden määriä tai äänitelatausten määriä. ”Aika”-pääluokassa kuvataan erilaisia tilastoja, joissa mittareina on ihmisten musiikin parissa käyttämä aika.

Tilastojen koostajia on Suomessa lukuisia. Keskeinen tilastojen laatija on Tilastokeskus. Toinen suuri musiikkitilastojen tuottajaryhmä ovat musiikkialan järjestöt ylipäätään. Kuluttajien ajankäytöstä ovat erityisesti kiinnostuneet musiikin välitysorganisaatiot, kuten radio ja televisio sekä niiden esitysaikaa ostavat mainostajat. Sen sijaan esimerkiksi musiikkialan yritystoiminnasta tilastotietoa on vähän.

Keskeisimmät puutteet musiikkialan tilastoinnissa koskevat musiikkialan vapaata kenttää, festivaalitoimintaa sekä äänitemyynnin kokonaisuutta. Vapaa kenttä kattaa työelämän piirissä olevista muusikoista suurimman osan, mutta tarkkoja lukuja esimerkiksi freelancer-muusikoiden määrästä, musiikkitapahtumien järjestäjistä, esiintymistapahtumien kokonaismäärästä ja koko alan liikevaihdosta on vaikea määrittää. Festivaalitoiminnan osalta puutteet koskevat Finland Festivalsiin kuulumattomia festivaaleja, erityisesti rockmusiikkiin painottuvia festivaaleja. Äänitemyynnin osalta puutteet koskevat omakustanteita, niitä äänitetuottajia, jotka eivät kuulu Musiikkituottajat ry:n listoille sekä harmaatuontia.

Katso myös

Muita tutkimuksia