Tutkimukset

Nyt on musiikin vapaan kentän vuoro! Valtakunnallisen klubi- ja aluekiertuehanke VAKAn loppuraportti

Nyt on musiikin vapaan kentän vuoro! Valtakunnallisen klubi- ja aluekiertuehanke VAKAn loppuraportti

Nyt on musiikin vapaan kentän vuoro! Valtakunnallisen klubi- ja aluekiertuehanke VAKAn loppuraportti

 

Valtakunnallinen klubi- ja aluekiertuehanke VAKA käynnistyi tammikuussa 2009 edistämään esittävän musiikin ns. vapaan kentän, erityisesti rytmimusiikin ja vanhan musiikin toimintaedellytysten parantamista Suomessa. Tavoittena oli, että musiikin alueellinen saatavuus maassamme paranisi, musiikin ammattilaisten palkkataso kehittyisi ja elävän musiikin yritystoiminta tulisi vetovoimaisemmaksi. Hankkeen toteuttamisessa yhtenä välineenä oli mm. alan tilastoinnin kehittäminen, ja näitä puuttuvia tilastoja hankkeen loppuraportti tuo esiin.

Loppuraportissa määritellään esittävän musiikin vapaa kenttä – mm. toimintarakenne, tunnuslukuja, koulutus, työllistyminen ja yrittäjyys – ja listataan vapaan kentän julkiset ja yksityiset apurahat ja avustukset. Mukana on myös katsaus kansainvälisiin vertaistutkimuksiin sekä vertailua valtionosuusorkestereihin.

Raportissa esitetyt tiedot ja tunnusluvut perustuvat hankkeen aikana tehtyyn tutkimustoimintaan, muusikkokyselyyn, konserttijärjestäjäkyselyyn, yleisökyselyihin, pilottitoimintaan sekä lukuisiin haastattelututkimuksiin.

Tiivistelmä

"Esittävän musiikin vapaa kenttä on toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu esiintyvistä taiteilijoista, välittävästä portaasta ja konserttijärjestäjistä. Kentällä toimii noin 2500 päätoimista ja lähes 10 000 sivutoimista taiteilijaa. Esiintyviä ryhmiä on noin 5000, joista valtaosa toimii projektiluotoisesti. Ohjelmatoimistoja kentällä on noin 70, ja säännöllistä konserttitoimintaa pitää yllä noin sata musiikkiklubia, 90 konserttitaloa, 70 musiikkiyhdistystä ja reilut sata tapahtumatuottajaa (festivaalit ja tuotantoyhtiöt). Konsertteja järjestävät myös kuntien kulttuuritoimet, seurakunnat ja oppilaitokset. Esittävän musiikin vapaalla kentällä järjestettiin vuonna 2008 reilut 15 000 konserttia, joiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli noin kolme miljoonaa. Kentän liikevaihto oli noin 148 miljoonaa euroa, ja se on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa.

Vapaa kenttä kattaa kaikki musiikin muodot ja tyylilajit. 80-90 prosenttia kentän toimijoista edustaa rytmimusiikkia sen eri muodoissa. Vapaan kentän muusikoiden palkkataso on merkittävästi matalampi kuin kuukausipalkkaisten muusikoiden palkkataso. Vapaan kentän konserttitoiminta keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, sillä alan klubi- ja kiertuetoiminta on lähes täysin markkinaehtoista.

Vakaan kentän julkinen tuki on melko vähäistä, ja se jakautuu epätasaisesti toimijoiden kesken. Julkiset ja yksityiset tuet vapaalle kentälle ovat noin 9% kentän liikevaihdosta.

Tässä raportissa esitetään seuraavia toimenpiteitä esittävän musiikin vapaan kentän toimintaedellytyksien parantamiseksi sekä tutkimustietoon pohjautuvat perustelut esityksille:

Toimenpide-esitykset:

1. Säveltaidetoimikunnan ja Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyistä avustusjärjestelmää täydennetään ottamalla käyttöön klubi- ja kiertuetuki, jonka jako tapahtuu ESEKin kautta. Tuen pysyvyys tulee turvata lainsäädännöllä. Uuteen tukimuotoon ohjataan varoja vuosittain porrastettuna seuraavan hallituskauden ajan siten, että vuoden 2014 lopussa tukimuodon rahoitus on 10 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyistä tukijärjestelmää yksinkertaistetaan hakijaystävällisemmäksi yhtenäistämällä haku- ja raportointikäytäntöjä eri tukitahojen välillä yhden luukun järjestelmän suuntaan.

2. Valtionosuutta saavien teattereiden/orkestereiden ja ns. vapaan kentän ammattilaisryhmien välisiin yhteistyöhankkeisiin myönnettävän valtionosuuden jatkosta tulee huolehtia ja sen hakemiseen kannustaa sekä vapaan kentän toimijoita että VOS-orkestereita. Valtionosuutta voidaan kehittää siten, että yhteistyöhankkeet laajennetaan koskemaan myös esiintymistiloja hallinnoivia tahoja (konserttitalot).

Selvitetään mahdollisuuksia avata sekä konserttitalojen että oppilaitosten tyhjät tunnit vapaiden ryhmien harjoitus- ja esityskäyttöön.

3. Vapaan kentän tukipäätöksissä tulee huomioida myös tuottajaosaaminen. Toimijoiden verkostoitumista on tarpeen kehittää luomalla alueellisia tai valtakunnallisia tuottajarinkejä. Tuotanto-osaamiseen tulisi olla koulutusta myös ei-ammattituottajille. Kehitetään starttirahajärjestelmiä ottamaan huomioon tuottaja- ja ohjelmatoimistoalan ansaintalogiikka.

4. Musiikkialan tilastointi sekä estraditietokannan luominen annetaan Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin tehtäväksi antamalla sille riittävät resurssit tilastoinnin ja tietokannan toteuttamiseen. VAKA-hankkeen pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella kentän perustunnuslukujen kerääminen ja tilastointi olisi järkevää nivoa yhteen tukijärjestelmän kanssa."

Katso myös

Muita tutkimuksia